Maailmantalous ja reilu kauppa

Mitä vikaa nykyisessä maailmantaloudessa?

Kansainvälistä kauppaa on viime vuosina leimannut yhä pidemmälle menevä vapauttaminen. Maailmankauppajärjestö WTO:n johdolla neuvotteluilla pyritään tilanteeseen, jossa kaikki kaupankäyntiä hidastavat tekijät on raivattu tieltä. Maailmantalouden kehittymiseen ovat myös vaikuttaneet erilaiset alueelliset kauppaliitot kuten EU ja NAFTA. Kaupan rakenteet ovat olleet vinoutuneita kolonialismin ajoista saakka. Yhä edelleen kehitysmaat saavat vientitulonsa pääasiassa raaka-aineista. Näiden maiden on erittäin vaikeata pärjätä kansainvälisessä kaupassa. Raaka-aineista maksetut hinnat heittelehtivät voimakkaasti, ja usein valtioilla on vain yksi vientikasvi, jonka varassa koko maan talous on. Monikansalliset yritykset hallitsevat perushyödykkeiden kauppaa, eivätkä ne ole kovin kiinnostuneita esimerkiksi tuotannon ekologisesta tai sosiaalisesta kestävyydestä. Kauppasuhteet ovat usein lyhytaikaisia, koska yritykset arvostavat ainoastaan raaka-aineiden edullisuutta ja riittävää laatua. Tuotannosta ei kerry voittoa tuottajille eikä tuottajamaalle, vaan jalostusarvo jää suuryhtiöiden ja välikäsien haltuun.

Reilun kaupan vaihtoehtoinen ajattelutapa

Ostamme tuotteet ilman välikäsiä suoraan pientuottajilta tai heidän osuuskunniltaan ja maksamme tuotteista oikeudenmukaisen, maailmanmarkkinahintoja korkeamman hinnan. Pyrimme säännöllisiin tilauksiin ja pitkäaikaisiin kauppasuhteisiin, jotta tuottaja pystyy suunnitelmalliseen ja vakaaseen toimintaan. Tällöin myös yhteisö tuottajan ympärillä voi toimia pidemmällä tähtäimellä, vailla alituista pelkoa myyntitulojen lakkaamisesta. Suuri osa ostamistamme tuotteista on jalostettu tuottajamaassa, jolloin myös jalostusarvo jää sinne eikä päädy välikäsien voitoksi. Yksisuuntaisen kehitysavun sijaan pyrimme oikeudenmukaiseen ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaan kauppaan sellaisten yritysten ja yhteisöjen kanssa, jotka sitoutuvat Maailmankauppojen tuottajakriteereihin. Korostamme kauppasuhteissamme myös ekologisen kestävyyden merkitystä ja pyrimme siten vaikuttamaan kehitysmaiden ympäristön tilaan.